Minä olen Liisa Ruonakoski, seitsemän lapsen äiti, vaimo, kalevalainen jäsenkorjaaja ja lähihoitaja.

Olen valmistunut lähihoitajaksi vuonna 2008. Lähihoitajan työssä olen kokenut, että vaikka voin toteuttaa laadukasta perushoitoa ja hoivaa, en siinä työssä pysty parantaa ihmisen hyvinvointia kylliksi. Koen, että minulle on annettu hoitamisen lahja. Haluan hoitaa ihmisiä fyysisesti käsilläni. Läsnäoleva kosketus on avainasia siinä, mitä tahdon tehdä.

Lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen etsin välillä aktiivisemmin, välillä passiivisemmin sitä hoitomuotoa, millä pääsisin hoitamaan ihmisiä kuten haluan. Kalevalainen jäsenkorjaus tuli vastaan pariin otteeseen, mutta koulutukset tuntuivat olevan hankalasti joko ajan tai sijainnin suhteen, joten ajatus jäi vielä hautumaan.

Joulukuussa 2016 silloin nuorimmaisemme lähestyi yhtä vuotta. Alkoi olla sellainen olo, että nyt voisin tehdä jotain omaa, opiskella tai harrastaa aktiivisesti. Silloin etsin taas tiedot koulutuksista Kansanlääkintäseura ry:n nettisivuilta. Ja kuinkas sattuikaan, jo kolmen viikon kuluttua järjestettiin ensimmäinen peruskoulutusjakso Helsingissä, ja ilmoittauduin sinne. Ensimmäisen kurssiviikonlopun palautekeskustelussa jo sanoin, että Se on tässä. Minä olin löytänyt (vai oliko se löytänyt minut) sen hoitomuodon, jolla ensisijaisesti tahdon hoitaa, helpottaa, parantaa, korjata.

Koulutuksen edetessä tunne vain vahvistui. Käytyäni 12 kurssiviikonloppua sekä niihin liittyvät tehtävät, sekä tehtyäni 300 opintoihin liittyvää harjoitushoitoa, osallistuin näyttökokeeseen. Näyttökokeen suoritettuani sain kalevalaisen jäsenkorjaajan nimikkeenkäyttöoikeuden 9.8.2020.

Toivomukseni on, että jokainen ihminen voisi voida mahdollisimman hyvin. Kalevalaisella jäsenkorjauksella on voitu auttaa hyvin monia ihmisiä voimaan paremmin. Toivottavasti sinä löydät tiesi minun asiakkaaksi ja voit hoitoni jälkeen entistä paremmin.